KIPU ON AINA TODELLISTA, MUTTA KIVUN SYY YLLÄTTÄÄ!
Kipua tutkitaan todella paljon eri puolilla maailmaa, koska kipulääkkeiden käyttäminen on karannut käsistä. Kroonisista kivuista kärsiville ihmisille on tullut opiaattiriippuvuuksia ja myös kuolemantapaukset ovat lisääntyneet.
(Tässä oli aikaisemmin sellainen kuva, joka saattaa jopa lisätä joidenkin ihmisten kivun muodostusta. Vaihdoin kuvan vähemmän ärsyttävään)
Käsikauppatavarana myytävä yleinen tulehduskipulääke, kuten Burana aiheuttaa 200-300 kuolemantapausta vuosittain Suomessa suolistoverenvuodon vuoksi. Kipulääkkeiden hyötysuhde on myös heikkoa ja syy siihenkin on selvinnyt. Palaan siihen myöhemmin blogissani.
MITÄ KIPU ON?
Kipu on erittäin yksilöllisesti rakentunut suojamekanismi, joka ehkäisee meitä tekemästä vahinkoa itsellemme. Kipu tulee yleensä ennen kudosvauriota ja oppimisella on iso merkitys kivun syntymiseen.
Kehossamme on joka puolella vapaita hermopäätteitä, jotka aistivat lämpötilaa, kemiallisia ärsykkeitä ja painetta. Näitä hermopäätteeitä kutsutaan nosiseptoreiksi, ne lähettävät vaaraviestin ensin selkäytimeen ja siitä aivoille.
Ne eivät kuitenkaan välitä kipua, koska kaikki kipu muodostuu aivoissa.
Uusi tutkimus paljastaa, että kivun tuntemisen mekanismi on niin tärkeää, että elimistö suojaa myös kipureseptoreita!
Jotta opiaatit sitoutuisivat reseptoreihin ja vaikuttaisivat, niin kipua aistivien reseptorien tulee olla solukalvon ulkopuolella. Uuden havainnon mukaan kipureseptorit hyppäävät solun sisään suojaan kipulääkkeiden vaikutukselta. Tällä hetkellä lääkkeitä valmistavat yritykset pyrkivät kehittämään kipulääkkeitä, jotka vaikuttaisivat solun sisällä. Onko se tarpeellista ja järkevää?
ONKO TÄMÄ VAARALLISTA?
Se alue aivoissa, minne hermoärsytykset saapuvat kysyy muilta aivoalueilta, mihin aikaisemmat kokemukset ja tiedot ovat varastoituneet. Onko tämä tapahtunut aiemmin? ONKO TÄMÄ VAARALLISTA? Jos vastaus on myönteinen, aivot muodostavat kivun tuntemuksen sille alueelle missä on aivojen tulkinnan mukaan vaaratilanne.
Kivun tuntemus on aina todellista ja tarkoituksena on suojata soluja kudosvaurioita. Mutta kipu tulee aivojen tulkinnan mukaisesti, eikä välttämättä aina taustalla ole todellista kudosvaurion vaaraa.
Bond elokuvassa Kun maailma ei riitä, oli “konna”, joka ei tuntenut kipua. Syynä kipuaistimusten puutteeseen oli luoti, joka oli osunut sille alueelle aivoja, joka arvioi kuinka vaarallisia hermojärjestelmän kautta tulleet viestit ovat meidän turvallisuudelle!
On myös synnynäinen sairaus CIPA, jossa aivot eivät muodosta kipuaistimusta. Yleensä sitä sairastavat henkilöt kuolevat nuorena, koska kivun suojaava vaikutus puuttuu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/CIPA
Australialainen kipututkija Professori Lorimer Mosely on tutkinut ryhmänsä kanssa kipua vuosien ajan. Hän on tehnyt vapaaehtoisilla koehenkilöillä paljon kokeita kuinka kipu muodostuu!
Laitan tässä pari linkkiä, jossa Prof. Mosely kertoo jännittävistä tutkimustuloksista.
https://www.youtube.com/watch?v=gwd-wLdIHjs
https://www.youtube.com/watch?v=oji2mfcjisk&sns=fb
KIVUN TAUSTALLA ON USEIN ISKEMIA ELI HAPEN PUUTE SOLUTASOLLA
Mitä jos valtaosa meidän kivuistamme johtuu yksinkertaisesti solujen hapenpuutteesta? Stressihormonit supistavat mikroverisuonten seinämässä olevaa lihasta. Silloin vasomotion häiriintyy ja punasolut liimautuvat kiinni toisiinsa ja ne eivät enää kykene luovuttamaan happea soluillemme!
Solut elävät ilman happea korkeintaan viisi minuuttia. Ilman happea solu ei voi tuottaa energiaa ja on vaaratilanteessa. On erittäin todennäköistä, että elimistömme soluilla on tarve viestiä aivoille hapenpuutteesta, ennenkuin tulee vaurioita. Aivot tuottavat sitten vaaran merkin, eli kivun sille alueelle, missä hapenpuute erityisesti aiheuttaa ongelmia. Esim. niska-hartiaseudun kipu pakottaa meidät liikkumaan ja pyörittelemään hartioita.
Onneksi pystymme vaikuttamaan hapenpuutteeseen fysikaalisin keinoin:
Kaikenlainen liikunta auttaa ja “ryhtilihasten” vahvistaminen on todella tärkeää! Kuormituksen tulisi jakaantua tasaisesti eri lihasryhmille, jotta vältettäisiin liiallinen kuormitus sellaisille lihaksille, jotka eivät kestä staattista kuormitusta. Lapaluun kohottajalihas aiheuttaa ison osan niska-hartiaseudun ongelmista. Levator scapulae kuormittuu erityisesti jos pää on edessä keskilinjalta. Sen aineenvaihduntajärjestelmä on samantyyppinen kuin hauislihaksen ja poikkeaa selkeästi pitkän selkälihaksen aineenvaihdunnasta.
Erilaisia tehokkaita hoitomuotoja on olemassa jo syntyneille ongelmille. X CRYO-kylmähoitolaitteella voimme hoitaa hapenpuutteesta ja happojen varastoitumisesta johtuvaa kipua ja faskiajärjestelmän kiinnikkeisyyttä.
Mobilisoivalla hieronnalla lisäämme rangan liikkuvuutta. Faskialinjojen mukaiset venytykset ovat erittäin tehokkaita liikkuvuuden lisäämisessä.
Kotihoitoon suosittelen Bemer-verisuoniterapiaa, joka aktivoi tehokkaasti ja turvallisesti häiriintynyttä vasomotionia ja silloin punasolut irtoavat toisistaan, verenkierto paranee ja solujen energiantuotto on turvattu!
Olen itse käyttänyt Bemer-laitetta reilun yhdeksän vuoden ajan. Huolimatta siitä, että olen 1-tyypin diabetikko, olen nykyisin täysin kivuton ja energiatasoni on korkea. Käytän Bemer-terapiaa myös fysioterapiassa, muiden hoitomuotojen tehostamiseksi.
On tärkeää muistaa, että kipua pystyy hallitsemaan myös ilman lääkkeitä. Olen mielelläni apunasi!
